Kiireellistä kirimistä

Tällä viikolla teimme parhaamme kiriäksemme kiinni hajoamiseen tuhlattua aikaa. Päätimme lähteä seuraavaksi - tai vähintäänkin pian - kyselemää kouluilta olisiko heillä käyttöä nykyiselle idealle, eli kokoelmalle erilaisia pelejä, joita voisi filteröidä tarpeen mukaan. Tätä iteraatiota varten on saatava valmiiksi toimiva prototyyppi, jota voi esitellä mielipiteitä kyseltäessä. Selkeänä tavoitteena iteraatiolle on siispä tarkistaa, onko idealle kysyntää. Jos koulut toteavat äpin olevan turha, voimme vielä kehittää sitä muuhun suuntaan.

Todennäköisesti iteraatioita on tehtävä vielä useita, sillä tähän iteraatioon emme vielä ehdi tehdä lopullista sisältöä. Sekin on tosin kehitteillä, ja osa ryhmästä tapasi erityisessä sisällönsuunnittelukokouksessa, jossa kerättiin ideoita erityyppisistä lajeista, joita äppi voisi suositella. Exceliä pääsee kurkistelemaan täällä: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1EgTZxTeKVSufjjQ8BWgQ6-UdiR-l854--TadL990fvI

Prototyyppi kehitteillä

Tarpeellisuuden kartoittamista varten suunniteltiin kysymyksiä, esim. “Auttaaisiko äppi toteuttamaan opetussuunnitelmaa?” ja kirjoitettiin meilipohja, jonka avulla kyselyjä voi levittää laajemmalle kuin fyysisillä käymisillä ehdittäisiin.

Liikevaihtolaskelmissa törmättiinkin sitten ongelmaan, kun päädyttiin surullisiin lukuihin.

		Kuinka monta koulua hankkii lisenssin? (kerroin)
Peruskoulujen lukumäärä Suomessa	2400	0,1
Lukioiden lukumäärä Suomessa	400	0,1
Yhden lisenssin hinta (€/kk)	20
Tulot (€/kk)	5600
Applikaatioon tarvittavat miestyökk:t	15
Miestyökk:n hinta (€)	4000
Tarvittava alkupääoma (€)	60000
Työntekijöiden lukumäärä	4
Keskimääräinen palkka (€/kk)	3000
Menot alun jälkeen (€/kk)	12000
Voitto/tappio (€/kk)	−6400	<-- Hmm... Tämä on huono asia

Koska nykyisen suunnitelman mukaan äppiä markkinoidaan kouluille, päädyimme lisenssimalliin, jossa koulut ostaisivat äpin 20€/kk hintaan. Jos 10% Suomen 2800:sta koulusta päätyisi ostamaan äpin, tuloja tulisi 5600 €/kk. Äpin kehitykseen ennen julkaisua voitaisiin tarvita 15 kuukautta, ja 4000 €:n kuukausipalkalla kehittämisestä täytyisi yhteensä maksaa 60 000 €. Valtava summa, joten ollaanpa iloisia, että Castor hoitaa homman vain opintopisteitä vastaan. Arvioimme, että julkaisun jälkeen sisällön kehittäminen ja äpin päivittäminen vaatisi yhteensä neljä työntekijää, joille maksettaisiin 3000 €/kk per hlö. Menoja tulisi siispä 12 000 €/kk. Nepä ovatkin tuloja huomattavasti suuremmat, joten tällä mallilla tappiota tulisi 6 400 €/kk, eikä alkupääomaa koskaan saataisi takaisin. Tämä ei ole kannattavaa.

On siispä pohdittava erilaisia ansaintamalleja. Lisenssi voisikin olla opettajakohtainen, mutta tällöin hinta koulua kohtaan nousisi, jolloin äpin tulisi tuoda huomattavasti lisäarvoa opetukseen. Jos äppi todettaisiin todella hyödylliseksi, sen kehitykseen voitaisiin saada apua myös julkisilta tahoilta. On kuitenkin aika epätodennäköistä, että äpistä saisi niin tavattoman hyödyllisen. Kenties helpoin tapa pitää kulut kurissa on karsia työntekijöitä. Jos pärjättäisiinkin vain kahdella työntekijällä, tappiota tulisi 400 €/kk. Jos koulujen lisäksi äppiä myytäisiin päiväkodeille tai kouluille Suomen ulkopuolella, päästäisiinkin pian positiivisiin lukuihin.

Toki äpistä voisi myös tehdä version yksityiselle käyttäjälle. Tällöin se voisi olla ilmainen, mutta näyttäisi mainoksia pelien ohella tai pyytäisi pientä maksua lisäominaisuuksia avaamiseksi.

Seuraavaksi lähdemme kyselemään kouluilta kiinnostusta ja jatkamme prototyypin kehittämistä. Pohdimme myös, millä ansaintamallilla äppi olisi kannattavin. Työstämme toki myös sisältöä, mutta sitä varten on ensin saatava kouluilta jonkinlainen näkemys siitä, tulisiko äpin tarjota uusia, villejä pelejä vaiko vanhoja ja tuttuja.